Aikatauluongelmia
Vanha
sananparsi väittää, että jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole
koko kesänä - siis kesäheilaa. Tuo sananparsi ei kuitenkaan
liity millään lailla mihinkään, mistä ajattelin nyt
kirjoittaa... Tulipahan vain mieleeni.
Sen sijaan toisella
vanhalla sanonnalla, joka väittää, että kevät keikkuen tulevi,
saattaisi olla seitin ohut kosketuspinta kirjoittamani kanssa.
Näin kesän kynnyksellä täytyy pohtia asioita ynnä töitä, jotka kesän aikana pitäisi ehtiä tekemään. Tehtävien töiden lista on kuitenkin usein niin pitkä, ettei kesä tahdo niiden tekemiseen riittää. Syntyy aikatauluongelma.
Ratkaisuna aikatauluongelmiin olen päättänyt kokeilla, kesäni aikatauluttamista.
Ensin on kuitenkin syytä selvittää pari
aikatauluun liittyvää lainalaisuutta.
- Aikataulu, ei
nimestään huolimatta ole taulu, vaan ainoastaan taulun
viitteelliset kehykset, joiden sisään aikataulutettavat asiat tulee
sijoittaa.
- Kehysten sisälle mahtuu vain rajallinen määrä
aikataulutettavia asioita. Liian suuri määrä aikataulutettavia
asioita aiheuttaa aikataulunkehyksiin kohdistuvaa painetta, joka
saattaa aiheuttaa kehyksen kulmaliitosten pettämisen.
Suositellaankin aikataulu kehyksissä käytettäväksi jiiriliitosta, jonka sidoksena voidaan käyttää poratappeja, sidelistaa tai Lamello-liitoskappaleita ynnä runsain määrin puuliimaa.
Hetkittäin selvänä olevat lähteet väittävät, että tehtävien töiden huolellinen ennakkosuunnittelu ja niiden kalenteriin merkkaaminen auttavat selviämään aikatauluongelmasta. Merkkaus tekee asioista rutiineita. Edellä mainitut tahot väittävät, että ihminen tottuu uuteen rutiiniin 21 päivässä.
Kalenterimerkinnöissä tulisi käyttää ns. "teinin työhön kutsu" menetelmää, jossa määräävän käskyn sijasta käytetään houkuttelua ja suostuttelua. Esimerkitsi: "Olisinko kiltti ja maalaisin tänään sen autotallin seinän?" tai, "Haluaisinko minä tänään leikata pensasaidan?" tahi, "Viitsisinkö lopultakin sahata pieniä ne puoliksi lahonneet puut sieltä liiterin nurkalta?"
Puntaroituani näitä aikatauluongelmia huolellisesti, tein seuraavan loppupäätelmän:
Kalastus on kesällä oikein mukava harrastus.
Soutaminenkin on silloin helpompaa, kuin talvella, mikäli järviin
tulee jostain vettä. (jota siellä ei nyt juurikaan ole.)
Jos Ahti
suo antejaan, saa kalastamalla myös kosolti soppakaloja ynnä muuta
särvintä. Paitsi, muita mereneläviä ei järvestä juurikaan
saa, enkä edes pidä ostereista mutta katkaravuista kyllä pidän.
