Henkistä terveyttä ja hyvinvointia

Viime päivien tapahtumat Amerikan yhdysvalloissa ovat saaneet minut pohtimaan henkistä terveyttä ja hyvinvointia... paitsi, että omaani. 

Erään määritelmän mukaan, henkisesti terve ihminen kykenee työntekoon, asialliseen oman edun valvontaan ja sosiaaliseen osallistumiseen. 

Tarkastelenkin nyt minun ja allekirjoittaneen henkistä terveyttä edellä mainitun määritelmän mukaan.

1. Kykenee työntekoon:

Olen ollut erilaisissa työpaikoissa koko aikuisikäni... paitsi, että minulle ei vielä toistaiseksi ole yhtään työkokemusta. Olen lievästi työrajoitteinen, johtuen poikkeuksellisesta jalkavaivastani. Jalkani nimittäin pyrkivät viemään minut aina mahdollisimman kauaksi sieltä, missä töitä ryhdytään tekemään. Minun on myös äärimmäisen vaikea saada työn tekemisestä sellaista mielihyvän tunnetta, joka ylittää sen mielihyvän tunteen, jonka koen ollessani tekemättä töitä. Tätä oireyhtymää kutsutaan arkikielessä laiskuudeksi. 

2.  Asiallisen oman edun valvonta:

Tämänkin asian kanssa on vähän niin ja näin. Kun eräs kaverin ehdotti minulle äänilevykokoelmiemme uusjakoa, minä suostuin. Hänen ideansa oli, että laittaisimme kokoelmamme samaan kasaan ja valitsimme kasasta itsellemme mieleiset levyt. Hän valitsi ensin... paitsi, että ei näissä kolmessa Kake Randeliinin levyissä mitään varsinaista vikaa ole. 

3. Sosiaalinen osallistuminen:

Viime aikoina koronarajoitukset ynnä suositukset ovat pelastaneet minut sosiaaliselta osallistumiselta. Olen vältellyt kaikkea sosiaalista osallistumista sen jälkeen, kun pikkupoikana olin vanhempieni kanssa Hilja-tädin syntymäpäivillä. Minulla oli oikein kivaa, muuta jostain syystä äiti kielsi minua jatkuvasti. En saanut irvistellä, röyhtäillä, tehdä kainalopieruja tai puhaltaa pillillä mehumukiin niin lujaa, että mehu lensi ympäri juhlahuonetta. Lopulta isä korotti äänensä ja sanoi, että äidin kieltoja pitäisi aina totella. Juhlaväki hiljeni seuraamaan tilannetta. Tämän seurakunnan edessä muistutin isää (kuuluvalla äänellä) siitä, ettei hän itsekään totellut, vaikka äiti oli kieltänyt häntä kusemasta vessan lavuaariin. 

Henkisen terveyden tahi hyvinvoinnin ongelmiin etsitään usein syytä lapsuuden traumoista. Minunkin lapsuudestani jäi traumoja... paitsi, että vanhemmilleni. 

Aiheutin vanhemmilleni päänkivistystä ja harmaita hiuksia jo ennen syntymääni, sillä he joutuivat pohtimaan sitä, minkä nimen he minulle antaisivat. Äitini suunnitteli nimekseni Pirkkoa, sillä hän toivoi tyttöä. Isäni nimiehdotus oli Musti, sillä hän toivoi koiraa... paitsi, että synnyttyäni haukuin häntä heiluen.