Puhtaus on puoliruokaa.

Koska puhtaus on puoliruokaa, ajattelin puolittaa päivittäiset ravitsemuskuluni peseytymällä normaalia useammin.

Kävin rautakaupassa katselemassa sopivan hintaista kylpypaljua. Sopivia löytyi mutta... (Juuri tällä hetkellä, kun tummat pilvet päilyvät auvoisen ja aurinkoisen tulevaisuuteni edessä, on se ajanut persoonani lievää voimakkaampaan kriisiin likviditeettini suhteen.) sopivan hitaista paljua ei löytynyt.

Näppärän poikana päätin tehdä paljun itse, omasta päästäni.

Hankin kaatopaikalta vanhan 1000-litran AIV-kontin, jonka yläosa, edellinen omistaja oli jo valmiiksi poistanut.

Koska paljuntekeleeni oli maannut kaatopaikan kätköissä ja erinäinen määrä erinäisiä aineksia oli tarttunut sen seinämiin kiinni, päätin ensitöikseni hieman huljauttaa säiliön sisusta kylmällä vedellä.
Seuraavaksi asensin paljun likipitäen suoraan kahden kiven ja pilariharkkojen varaan siten, että paljun alle jäi reilusti tilaa.

Kannoin kahdella ämpärillä säiliön täyteen vettä. Toisen ämpärit olin onnistunut jonottanut kauppakeskuksen avajaisissa. Toisen antoi eräs kansanedustajaehdokas (7 ääntä. Ei valittu) viime vaalien alla.

Sitten asiat alkoivat mennä siten, miten ne eivät Strömsössä mene.

Tarkoitukseni oli lämmittää vesi paljun alle kyhäämälläni nuotiolla. Veden lämpenemistä odotellessa oli vakaa aikomukseni, paistaa nuotiossa makkaraa. Nuotioni kuitenkin sulatti paljun muovisen pohjan puhki, ja kaikki vedet valuivat nuotiooni, sammuttaen tämän välittömästi.

Se oli harmi, sillä paistettu makkara olisi ollut mitä mainiointa kotiruokaa ja maukas makupala, etenkin sinapin kera.

Huom! Kuvassa, joka toinen palju on kaupan ja, joka toinen minun. (Ennen pohjan sulamista)